Perusmuodossa kankaassa on kaksi lankajärjestelmää eli loimi ja kude. Niiden sitoutumisesta syntyy kangas ja pujottamista voi tehdä eri järjestyksessä, usein käyttäen useampia niisivarsia avuksi viriön muodostamisessa. (Silpala, 2002) Erilaiset sidokset muodostuvat, kun muutetaan niisintää, poljentaa tai sidontaa.
Kankaankuva on ruutupiirros, joka esittää loimi- ja kudelangan sitoutumista toisiinsa. Kun kude kulkee päällä, ruutu on valkoinen. Kankaan rakennekuvaan merkitään lisäksi mallikerta, niisintä, poljenta ja sidonta. (Silpala, 2002) Rakennekuva kertoo, miten kangas rakennetaan kangaspuihin. Mallikerta on pienin osa, jota toistamalla saadaan kuvio muodostettua. Poljenta merkitään mallikerran oikealle puolelle, niisintä alas ja lopuksi sidonta alaviistoon.
Kudoimme pöytäpuilla kokeilut, jossa opettelimme perussidoksia ja niiden joitakin variaatioita, mitä saa tehtyä suoralla niisinnällä. Perussidokset ovat palttina, toimikas ja pomsi eli satiini.
Tässä palttinaa ja siitä johdettuja sidoksia.
Ripsissä joko loimi- tai kudelanka on hallitseva.
Toimikasta ja sen johdannaisia.
Kärkitoimikasta voi tehdä muuttamalla niisinnän tai poljennan kärjelliseksi. Kokeilussa tein kärkitoimikkaan muuttamalla poljentaa. Mikäli molemmat muuttaa kärjelliseksi, syntyy ristitoimikasta.
Toisvaltaisessa toimikkaassa toinen puoli on kudevaltainen ja toinen loimivaltainen.
Viimeiseksi pomsi eli satiini. Villalangassa tämä ei näy, mutta pitkien lankajuoksujen avulla pinnasta saa kiiltävää.
Tässä kokeilussa pääsin kutomaan vasta murto-osaa sidoksista. Niitä voi kehitellä itse loputtomiin, mutta luultavasti joku on aina keksinyt sen jo aikaisemmin. Tutustuin lisää sidoksiin muun muassa Silpalan (2002) kirjasta. Sieltä minua kiinnostivat erityisesti nastalliset ja yhdistetyt sidokset, monitasoiset kankaat sekä toisvaltaisten sidosten yhdistäminen poimimalla. Upeita sidoksia ja niiden rakennekuvia löysin myös kirjasta Weaving overshot (Sullivan, 1996). Ehkä minun on kuitenkin syytä harjoitella ensin vähän yksinkertaisempien sidosten parissa. Samoin koulussa aloittaisin ensin perussidoksilla ja sitten oppilaiden mielenkiinnon ja taitotason mukaan mahdollisesti kokeiltaisiin erilaisia variaatioita. Sidosten, pujotusten ja poimintojen lisäksi kudonnaiseen saa muun muassa erilaista ilmettä väreillä ja hyödyntämällä eri loimi- ja kudetiheyksiä.
Lähteet:
Silpala, E. Sidoksia kankaisiin. Vipupuilla, vetopuilla ja poimien. Opetushallitus. 2002.
Sullivan, D. L. Weaving overshot. Redesigning the tradition. Interweave Press. Colorado. 1996.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti